Tee-se-itse-studio

Kuten ekasta kuvasta helposti näkee, malliakin alko tylsistyttämään heti alkumetreillä. :D Vissiin koki sellaiseksi säätämiseksi mun ja Tiinan studion, että toivottomuus iski. 

Koottiin tummista fleece-loimista tausta ja pohja studioomme, rakenneltiin spottivalo roikkumaan käytävälle vyötäröntasolle ja malli paikalleen yms. Tulos oli odotettua parempi. Hevosta kuvatessa nostettiin valo tarpeaksi korkealle johtoineen (jotka viritettiin karsinan yläpalkkeja pitkin), jotta se olisi turvallinen ympäristö niin meille ihmisille kuin hevoselle. 

Tupla kyllä kovasti halusi parrasvaloissa killuskelusta namit, muttei kuitenkaan suostunut itse tehtävään. 

Tässä näkyy vähän "studiomme" kokoonpanoa Tihurin totutellessa tilanteeseen

Herra osaa aika hyvin ;) Kuvaaja ei.

"Anna nyt mulle jo sitä namia"

Tosiaan studiossamme, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, onnistuu tuo pienelukoiden kuvaaminen puolet helpommin kuin isojen nelijalkaisten. Hevonen pitäisi saada tavallaan vielä enemmän sivuttain ja lähemmäs taustaa, jotta tulos olisi miellyttävä. Tihuri kuitenkin kesti hienosti kaikki paineet (vaikka välillä kierrosluku ehti kasvaakin) mitä karsinaan lukittu koira meluineen, spottivalo ja outo sermi tallissa saattoivat aiheuttaa. Koitettiin pitää kokemus positiivisenä ja palkittiin aina hyvästä käytöksestä leivänpaloilla. 

Vihdoin lunta!

Vindoinkin tuli lunta, mutta eihän se näiden kuvailujen jälkeen pysynyt. Siirrytään suoraan asiaan, eli niihin kuviin Tarasta. Tara on seikkaillut blogissa kuvien merkeissä aikaisemminkin. Postaukseen tästä.

Viimeinen päivä kotitallilla

Lähtö olisi huomenna ja tänään oli siis se viimeinen päivä vähään aikaan kotitallilla. Toivottavasti äiti pärjää noiden höppänöiden kanssa ihan itsekseenkin eikä sekoa ihan lopullisesti..

Otettiin tänään muutamia kuvia hepoista ja minusta. Joo todellakin, erehdyin kameran toiselle puolelle ja muistin taas miksen liiemmin pidä sillä puolen olosta. Kuvat kuvaa kuitenkin aika hyvin meidän nelijalkaisia ja etenkin nämä, sillä äiti ei liiemmin kameran sulkijaa säästellyt kuvatessaan. Kaikki kuvat (paitsi iki-ihana Heka-kisun kuvat) ovatkin siis äitini ottamia. :)

Aloitettiin ensiksi ihan Tihurin puunauksella. Herra oli päättänyt jo eile ilostuttaa mun päivääni kunnon mutakerroksella ja tänään oli ollut uusintakierros. Olisin ollut oikein onnellinen kuivashampoosta! Saatiin se kuitenkin vähän enemmän edustuskuntoon ja pestiin vielä molempien kaviot. Hotikka on tietty luonnostaan jo niin siisti kun mun poika on, ettei sitä liiemmin kuvia varten tarvinut puunata. Huvikseni tietysti niiden jälkeen hellin ja paijasin. Ideana oli ottaa kuva minusta ja meitin saman suvun elikoista eli Tihurista, Ertikasta ja Hotikasta. Se onnistui ihan hyvin, saatiin yks kelpo otoskin missä kaikki on melkein edustavana mutta itse tykkäsin kuitenkin enemmän alla olevasta kuvasta kun siitä "paremmasta". :) Siinä kyllä huomaa taas niin sen, ettei kaikki aina oo ihan kontrollissa oman itsensä osalta vaikka hepat onkin.

Hotikka päätti sanoo kavereille moi. Jomppa alias tirriäinen ei jostain syystä päässyt samaan kuvaan krmh.. Musta tuntuu että siinä kohdin ei olisi ollut enää hevosetkaan hallinnassa, etenkään kun Ertikka on kiimassakin vielä. Herra pääs sitten ihan itsekseen chillaamaan mun kanssa ja mun ihanan toppatakin kanssa.

Eilen tosiaan pesin Förstin ja tirriäisen. Tirriäinen pääsi pesulle kun ei ole pitkään aikaan ollut ja Försti koska täytyyhän sitä viimeiselle matkalleen siistinä lähteä.. :( Reissuun lähtiessä tartti hyvästellä siis viis hevosta ja takas tullessa tervehtiä vaan yllä olevia. Kyllähän sinne tallipihaan oli hirveen outoa mennä, kun kukaan ei heti ollutkaan käskyttämässä laittamaan heiniä nokan eteen tai sisälle tai mikä nyt ikinä olikaan syynä.

Nyt kuitenkin lähinnä vain liuta kuvia hepoista (ja musta hehe). Tietenkään unohtamatta Hekaa, joka jaksaa ilostuttaa äitiä joka päivä vaikken minä maisemissa olisikaan.

Ertikka edustaa!!! :''DD

Päivän halihetki iski

"Ähähä mitä sä kattelet siel seläs tollee ku ilmeilen..?"