tiistai 10. joulukuuta 2013

Ajo-opetusta kaksin verroin

Perjantai meni ihan puilleen kaikenkaikkiaan heppailujen osalta. Käytiin me Henryn (velipuoli) kanssa Förstillä hurjastelemassa kärryillä. Siinä oli pari jännitysmomenttia mukana, sillä eihän tuolla herralla ole ollut ajeltu sitten neljään vuoteen raviuran päätyttyä. Se veti siitä niin suuret mutterit nenuunsa, ettei olla sitten viittitty "rääkätä" kun ei selkeästikkään sitä lämmöllä muistellut. No, sanotaanko että aika kuultaa muistot varmasti hevostenkin mielessä ja herranenhan sitten ihan korvat hörössä paineli menemään ilmeisen tyytyväisenä. Kuvia ei tästä tapahtumasta tullut, mutta laitetaan nyt ihmeessä esille sieltä neljän vuoden takaa oleva kuva..


Lauantaina Krista ja Heidi tulivat auttamaan varsojen kanssa ja otettiinkin kertauksen vuoksi ohjasajoa taluttajien kera. Se sujui ihan hyvin, pari kertaa meinasi ohjastajalla (minulla) olla kavion kuvat otsassa, kun tämä veikeämpi tapaus poitsuista muutaman onnettoman (ilo?)pukin heitti. Hotikka vetäsi ympäri pari kertaa ja iloisesti katseltiin hetki toisiamme silmiin sekä todettiin että eiköhän poika jatketa matkaa. Ne jättävät toisensa ihan hyvin tarhaan, vähän saattavat huutaa perään mutta eivät riehu tms. Oikein mallikkaita jäbiä. ♥ Förstin kanssa käytiin vielä päästelemässä kolmisteen suoralla ja muutama kierros harkkarataa ympäri. Vaikutti sekin ihan tyytyväiseltä.

Sunnuntaina päätettiin Kristan kanssa kahden ihmisen miehityksellä kokeilla itsenäisempää ohjasajoa, eli että hevonen menisi yksisteen edessä ja minä siellä perässä kävelisin ja ohjaisin sitä onnellisena. No, sehän toimi todella hyvin heti alusta asti ja Jomppa-poitsu ymmärsi kävellä kuin vanha ruuna konsanaan pyydettyine pysähdyksineen koko lenkin. Hotikan kanssa oli ensimmäisellä kierroksella pikkuisia ongelmia, joista selvittiin kuitenkin täysin toisella kierroksella. :) Taas oli aihetta olla aivan superiloinen heppasiin.

Försti sai toimia sunnuntaina vielä "talutusratsuna" huikealla varustuksella eli riimulla, josta ohjat. Krista sai kokea lyhyen metsälenkin ajan heppasen selän liikkeitä ja todeta, että sehän on kuin koira, joka uskollisesti seuraa vaikka umpimetsään kirjaimellisesti minua. :D

maanantai 9. joulukuuta 2013

Kolmen viikon tapahtumia

Postailussa on tullut taas hieman pidempi tauko kaiken kiireen keskellä, mutta kerrankin minulla on kertoa teille yhtä sun toista! :)

Viimeksi taisin postailla siinä lukion lomautusten aikana, jolloin siis olin viimeksi kotona käymässä. Nyt olen taas hieman pidemmällä lomalla käymässä kotona ja Ypäjällä ollessa onkin ollut vähän kiirettä. Ensinnäkin minun koneeni vetelee aikalailla viimesiään ja kirjoittelut on osin senkin takia jääneet. Kone on ollut kyllä tasaiseen tahtiin auki takaamassa kämppämme musiikeista, mutta tämä kirjoittaja on vähän väsähdellyt kunhan on kämpille asti toisinaan päässyt.
Lukiojakso päättyi marraskuun lopussa ja koeviikko ei ollut läheskään niin paha kuin olin kuvitellut. Se oli oikeastaan ihan kiva ja päivisin jäi aikaa tehdä muutakin kuin vain pimeällä koittaa ähertää jotain epätoivoista. Kyllä mä silti kannatan noita opistojaksoja ja sydämeltäni taidan vähän amislainen olla. ;) Mutta se on kun ei ne lukiolaiset paremmasta tiedä! Hah, ei vaan. Kyllä molempia toisen asteen koulutuksia pitää arvostaa ihan yhtä paljon ja tästähän se työ minullakin vasta alkaa... Mitä koeviikon tuloksiin tulee, niin fysiikasta tiettävästi läpi mentiin ihan kunnialla, kemiasta 8½ (MELKEIN KIITETTÄVÄ!!!), matikasta 8+, ruotsista 7+ (no hups..) ja noo äikkä oli hieman pohjanoteeraus tässä elämän varrella. Olisin saanut kirjoitettua paaaljon paremmankin referaatin kuin mitä kirjoitin, mutta sain kuitenkin 2/6p eli sekin meni läpi ymmärrykseni mukaan. Ensisijaisena tavoitteena kun oli vain päästä kaikista läpi ja toissijaisena päästä vielä kunnialla läpi.


Keskiviikkona meillä oli itsenäisyyspäivätanssit ja siellä piti olla kadetteja tanssittamassa meitä, mutta jonkin esteen takia he eivät päässeetkään. Avec'ien ja tyttöparien voimalla sitä tanssilattiaa saatiin täytettyä ihan kohtuudella ja pakollisten tanssien jälkeen tuli disco-osuus. Järjestelyissä oli onnistuttu ja minua oli Hevosopiston puolesta pyydetty kuvaamaan tansseihin. Ainakin kolmeen kertaan illan aikana itkin (en kirjaimellisesti), kun ei vaan onnistu. Ensimmäisenä itse tansseissa, sitten kävellessä kämpille ja lopulta vielä katsellessa koneelta kuvia läpi. Kuviin kuitenkin oltiin tyytyväisiä ja opiston sivuille linkitettiin koko kansio niistä kuvista, sillä olisi kuulemma ollut sääli irrottaa niitä toisistaan. Kyllä siinä kohdin vierähti kivi sydämeltä.
Opiston uutiseen pääset tästä.

Tiistaina päivä alkoi auditoriossa luennoilla, sillä alkuun meillä oli minulle jo ennestään tutun Toni Niemisen luento. Jos teillä on mahdollisuus mennä kys. luennolle niin suosittelen ehdottomasti! Kyllä siinä sai itsensäkin miettimään mitä voisi tehdä toisin omassa ajattelutavassaan ja miten tähän asti on toiminut, mitä niistä toimista on seurannut ja olisiko joku ehkä onnistunutkin paremmin niiden myönteisten ajatusten myötä. Enemmän tästäkin luennosta voitte lukea Hevosopiston sivuilta, helposti sinne pääsette tästä.

Edellisen viikonlopun olin töissä V-tallissa. Sieltähän voi itselleen varailla töitä, mikä on ihan kiva lisä vaikkei sillä ehkä kuitenkaan rikastumaan pääse. Viikonlopusta saa aina vähän vajaan 90€ eikä työ ole mitenkään erityisen rankkaa. Aamulla siivottiin karsinoita, itse siivosin 9 karsinaa molempina päivinä vähän päälle tuntiin, eli ei ollenkaan paha työmäärä. Välissä loimitettiin ulos menevät hevoset ja tarhattiin ne. Sitten syömään, jonka jälkeen mentiin tekemään mahdolliset tarhavaihdot ja lakaistiin vähän satulahuoneita yms. Tämän jälkeen pääsemme taas syömään, ja sitten päivätalli kokonaisuudessaan (tarhaus, heinät, lakaisu). Päivätauko on klo 13-17 ja saamme jälleen yhden aterian ennen iltatalliin menoa. Ehdottomasti parasta noissa viikonlopuissa on Ratsumestarissa syömiset, sillä aamupalalla todella on pekonista ja kananmunista ihan mysleihin ja sämpylöihin asti kaikkea! Ruoka ♥

Tällä viikolla meillä oli myös ratsastusta ja menin tunnin Trullilla. Tiesin vähän tästä hevosesta jo etukäteen, sillä olen mennyt yhden tunnin aikaisemminkin sillä ja tykkään valtavasti siitä. Monen olen kuullut sanovan, ettei ole todellakaan se lempipolle mutta no. Tässä suhteessa taidan olla sitten erilainen. Se on semmoinen luottoratsu ilmeisesti minkä voi antaa tämmöiselle toivottomalle tunarille, joka ei edes asettaa osaa. :D Kaikista parasta niillä tunneilla on, kun opettaja puhuu jotain jostain valmisteluista jne eikä itsellä ole mitään tietoa mitä pitäisi tehdä. Tähän asti on kuitenkin tullut selvittyä ihan kunnialla ja viime tunnilla sainkin Trullin jopa työskentelemään läpi selän pätkittäin. Se oli hieno fiilis, tosin siihen ei paljoa edes tarvita, mutta kuitenkin! Sinänsä se minulta on jo hyvä saavutus ja taisipa se opettajankin naama vähän venähtää siinä kohdin. Ratsastaja ei osaa yhtään mitään teoriassa eikä pahemmin käytännössäkään (eikä osaa nostaa oikeaoppisesti laukkaakaan...) mutta kyllä se hevosen työskentelemään saa... :)

Ehkä vähän kuvaton postaus, ensi kerralla sitten.