Tänään on ollut hyvä päivä lopun kaiken, vaikka alkuun uskoinkin asioiden olevan toisin. Jäin ilman ruokaa, sillä jauhelihakastikkeet ja spagetit eivät halunneet pysyä lautasella tänään ja tyydyin hieman kiireessä vain leipään. No, kyllä silläkin hengissä selvittiin ja se kannatti.
Tänään laitettiin taas Jotuuri alias tirriäinen kärryjen eteen ja todettiin iloksemme, että kyllähän siitä nyt vielä jotain tulee. Jos ei muuta niin oiva kärryheppa omaksi iloksi. Se toimii oikein hyvin ja uskaltauduttiin jo eilen kokeilemaan raviaskelia. Poika on niitä kovasti ollut aina toisinaan tarjoamassa - liekö niin hätähousu.. ;) No, saa nyt ihan luvan kanssa jolkotella siinä ja voi siitä on tullut ihan esimerkillinen nuori!
Meillä kun ennen oli Hotikka se 'vaikka pommi räjähtää nökötän tässä'-tyyppinen ja Jotuuri enemmän sinne tänne menossa, mutta nythän ne ovat vaihtaneet luonteita keskenään. Hotikka oli ohjasajossa eilen meillä ja toimi siinä kyllä moitteettomasti siltä osaa mitä luultiin toimimattomaksi, mutta esimerkiksi vesilammikot, postilaatikot ja muut ennen niin pelottomat asiat olivatkin aika ihmeellisiä. Sattuivatkohan sitten taivaankappaleet kohdilleen vai mikä nyt oli, kun kaikkea mahdollista piti kytätä. Tämäkin siis saa kärryt perään tällä viikolla vähintään kerran, joten aletaan olemaan ihan mallikkaalla tolalla.
Tämä meidän elommehan kuulostaa ihan ruusuilla tanssimiselta! Ei ei, Jotuuri sai eilen ilmeisesti coopersectistä jonkun allergisen reaktion, jossa meni vain makaamaan ja tärisi koko poniparka. Otettiin se sitten sisälle ja vedettiin ylälinja vedellä läpi. Onneksemme tämä tehosi ja poitsu pääsi takaisin pihalle alkuun kuivatusloimen + sadeloimen kanssa ja hetken päästä pelkän sadeloimen kanssa enää. Lisäksi Hotikka tempaisi sille oikeaan takajalkaan sisäreidelle vekin, joka jonkun verran vuosi verta. Alkuun vähän epäilin että näinköhän antaa huuhtoa sitä vähän vedellä ja pistää sideharson siihen siksi aikaa että vuoto tyrehtyy, mutta jälleen kerran tämä kovasti luonteeltaan kasvanut rimpula yllätti minut! Lisäksi se ei edes yrittänyt repiä loimea päältään, ei kertaakaan.. Voi kyllä nyt mamma on ylpeä. :)
Ylpeä voin todellakin olla molemmista varsoista ja isommistakin pojista. Jotuurin joutuu laittamaan tarhassa kiinni harjauksen ajaksi, sillä Hotikkaa harjatessani se on vähän liiankin seurallinen enkä halua olla kahden oripojan välissä. Hotikka sen sijaan seisoo koko sen ajan niillä sijoillaan, yksikin päivä sillä oli koko sen ajan semmoinen pallokampaharja persuksen päällä eikä sanonut mitään. Lisäksi se ei ole suihkepulloista (vapaanakaan) millänsäkään, mikä on myös ominaisuus josta pidän.
Tihuri on tehnyt nyt hyviä suorituksia ja saa nähdä mihin asti tällä kaudella ylletään. Sitähän on treenattu nyt vain selästä käsin kotona ja tuntunut tepsineen ihan hyvin. Nythän sille etsitään ihan satulaa, tähän asti on selvitty mainiosti ratsatusvyöllä, joka on antamassa henkistä tukea ratsastajalle. Lisäksi meillä on äidin kanssa pieni kenttähanke meneillään, joten siihenkin satula sopisi paremmin kuin mainiosti niin voisi vähän tuuppailla. ;) Välillä se saa maastokaveriksi Förstin, joka tosiaan joskus lähtee kiikuttamaan minua ihan 6-0, mutta ei viime kerralla edes yrittänyt! Talliin meneminen lenkin jälkeen ei ollut tosin ihan yhteisymmärryksessä, sillä jouduin vekkulin kakaran sinne peruuttamaan.. Keinot on monet.
 |
| Isot poikaset syömässä tyytyväisenä |
 |
| Tihuri katteli vähän tyhmänä kun toinen tuli syömään safkat nokan eestä |
Ja pakko vielä mainita, että sain tänään otettua tähän asti parhaimmat varsakuvat! Valitettavasti ne eivät ainakaan toistaiseksi täällä esiinny maininnan yhteydessä.
 |
| "Hei mun heinät heiheihei!" |
 |
| "Voisitsä nyt vaan kertoo miten toi pirun luukku aukee..?" |
 |
| Taidettiin olla jännän äärellä ;) |
 |
| Fiksu koira... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti