Varustepostaus part 1: Loimet

Päätin aloittaa jonkin asteisen varustepostailun, koska tällä hetkellä ei nyt sattunut olemaan mitään muutakaan. :) Ainahan sitä voi säästä valittaa, mutta tiedä jaksaisitteko lukea siitäkään miljoonaa kertaa.

Joku tainnut unohtaa tehdä lumityöt... :))

Försti joutui tänään uhriksi. Herrasta oikein näki, että se nautti sydämensä kyllyydestä siitä hommasta. Olla mallina siis.. Joo, suu kävi stressin merkiksi, mutta positiivistä että se pysyi aina välillä positiivisellä mielellä heinän merkeissä. :)

Söpö Hobitti.... Hehe. 

Tämä oli Förstin mielipide: Katselen mielummin ikkunasta. 

Ensimmäisenä esittelyyn tämmöinen punainen villaloimi. Kuivatukseen tietenkin, aikamoinen teltta, mutta kätevä kun hevonen pitää saada kuivaksi. Toimii tarkoitukseensa oikein hyvin. Loimen alkuperästä ei ole mitään tietoa, eikä hinnasta. Sen tiedän, että vanha se on. Niin kauan se on meillä ollut kuin vain saatan muistaa.

Tämmöinen Bucasin sadeloimi. Kestävä, ollut Ertikallakin loimiopetuksessa. Tosiaan menossa pesuun ja paskainen nyt. Samaa systeemiä kuin edellinenkin, eli niin vanha kuin vain saatan muistaa. Meillä loimet ei ole mitään kertakäyttötavaraa ja jos heppa sitä ei hajoita niin käytetään mahdollisimman pitkään. Mielummin maksetaan laadusta ja kestävyydestä kuin halpaa kertakäyttöä.. :D

Back on Trackin Supreme-loimi. Ööm, mitään hajua koska tätä pitäisi käyttää, mutta kaippa keväällä. Loimen pinta on aika helposti puhdistettavissa, joten varmaankin jotain viileämmän ilman loimea. Sisään tai ulos. Istuu napakasti ainakin Förstille, ainoa miinus on nuo etupuolen lukot. Aivan syvältä ottaa pois, etenkin jos sormet ovat jäässä. Ja vaikkeivät olisi, niin kestää riisumisessa silti ikuisuuden. Tai sitten en vain osaa. Ollut kaksi kertaa käytössä, jee... :D Eli on viime syksynä tullut talliin kenties.

Ja sitten Back on Trackin (BOT) fleeceloimi. Kaulakappaleeton osa, mutta meillä on kaulakappelekin.. Idea oli? No, meillä on kyllä toinenkin fleece loimipinon alimmaisena että kaippa siinä sitten on kliksut tuolle. Koska jossain ne oli... Hyvin mä ainakin perillä meidän loimista, en edes tiedä montako niitä on ja millaisia missäkin. Kylmällä puolella, eli varastossa, on laatikko tai kaksi täynnä loimia. Tämäkin loimi jo suhteellisen vanha, ainakin puolitoista vuotta. Käytössä ollut kanssa aikasti harvaan. Silloin kun tarvetta.

Hurjan vanha fleece, joka on jo persauksesta risanakin ja liian pieni Förstille. Tosin ei sitä Förstille ole ostettukaan, mitään loimista ei ole varsinaisesti sille ostettu.. Tämä Horse Comfortin loimi olisi menossa siis hiittiloimeksi Ertikalle Vermoon. Sen etumus on aivan hirveä pukea, tai siis, hidas. Vaikka meillä onkin pieni talli, arvostan silti omalla tavallani nopeutta. Etenkin aamusin, kun heppasilla on kauhea kiire yleensä pihalle. Tietenkin poikkeuksina huonot kelit ja pakkaset, jolloin kumpikaan ei oikein ole menossa mielellään ulos ja jää portille kyttäämään josko se mami hakisi takaisin sisälle möllöttämään.

Yksi suosikkiloimistani, ehkä koska nopea laittaa ja ottaa pois, HALPA ja ihmeen hyvin kestänyt. Ehken siis mieti jos heppa hajoittaakin sen, vaan mietin että ihan sama, kyllä noita 11€ fleecejä saa tulevaisuudessakin. Tuo on kooltaan 155, vaikka tarkemmin ajatellen 145 olisi voinut olla myös sopiva etenkin Förstille, jolle oikeastaan nuo ostettiin. Muutenkaan meillä ei niin hirmu isoja heppoja ole, ettäkö 155 välttämättä olisi täysin sopiva. Toisaalta mielummin vähän liian iso kuin pieni. Ainoahan on, että se jää roikkumaan lavoille tyhmästi, joten sinänsä en tuosta tykkää, mutta sen helppous vetää puoleensa.

Ja ainoa uutuuttaan kiiltävä sadeloimi BOTilta minkä tähän hätään löysin. Meillä on myös jotain vähän risoja, jotka ajavat kuitenkin pääasiassa asiaansa. Tämä oli yllätyksekseni iso, ihan oikeasti iso, joka kertoo jo siitä että ne kolme vai neljä muuta ovat tosiaan pienempiä.. Edestä tuo ei ainakaan ollut liian iso, mutta pituutta selässä on liikaa. Försti kun on muutenkin lyhyt selkäinen, sille menee 145-155 loimet ongelmitta.

BOTin verkkoloimi, josta puuttuu toisesta maharemmistä lukko. Eipä ole käyttöä haitannut. Itseasiassa eipä tuotakaan ole kauheasti pidetty. Meillä on näitä loimia aivan kauheasti, eikä niitä kaikkia edes ehditä pitämään hevosilla. Toisaalta, ne ovat aika ajattomia värityksensä perusteella, mutta sinänsä sääli. Toisaalta meillä kun hevoset loimitetaankin niin kauhean usein... :D Sillähän ei ole asiaan osuutta. Eli tosiaan Försti saa loimen päällensä joskus yli 15 asteen pakkasilla, silloinkin ohuen ja paksumman kun mennään hetkeksi ulkoilemaan yli 20 asteen pakkasiin. Tai vaihtoehtoisesti ohuemman, se nyt on oikeastaan se ja sama loppupeleissä. Försti on aikamoinen mammutti karvoineen talvisin, että pärjää varmasti ilman sen suurempia toppauksiakin.

Uusin tulokas: BOTin Frost 330g toppaloimi. Se on kivan räikeä verrattuna muihin, tuo sopivasti piristystä. Harmi sinänsä, ettei se sovi oikein Förstin väritykseen muttei kukaan katsele täällä perämetsissä sitä. Todella paksu, ei ainakaan tarvitse tulevaisuudessa sitten todellakaan toista loimea alle tai päälle, vaikkei se kyllä edes kuulu periaatteisiini. Tiedänpähän ainakin mihin itse kääriydyn halutessani lämpöä! Siellä on persuksessa joku heijastinkin, heh.

Tämä taitaakin olla toiseksi uusin tulokas, Tihurin toinen voittoloimi. Vaaleassa Horse Comfortin loimessa on samanlainen edusta. Itseasiassa nämähän ovat siis kaksi samanlaista loimea suhteellisen saman kokoisinakin, mutta eri värisinä. Tihuri tosiaan voitti tämän nyt kolmivuotisnäyttelystään, sehän voitti SHJL-loimen ruotsin väreissä 1-vuotisnäyttelystä. :)

Lisäksi varastossa tosiaan on kauhea kasa loimia, jotka pitäisi käydä läpi ja kenties kärrätä valjashuoneeseen. Juuri ehdin suunnittelemaan katon rajaan hyllyä, johon ne sitten mahtuisivat kylttien kera. :) Katsotaan toki koska saan aikaiseksi!