Summer ♥

Oh yeah, todellakin kesä! Myönnetään ettei viime päivinä nyt ehkä ole ollut mikään kesäisin sää, sillä vettä on tullut aikalailla tässä päivän mittaan. Onneksi saimme nauttia kunnon keleistä aikaisemminkin jo. Kuten saatatte arvata, tällä kertaa postausta kertoo jotain päättäreistä, menneestä ysigaalasta, hevospuuhailuista ja ehkä hieman vielä lisää hevosista? :D Varoituksen sana, teksti on sekavaa myöhäisen ajankohdan ja väsymyksen takia!

Okei okei, en raiskaa koko postausta pelkästään hevosasioilla. Tosiaan ! KESÄ (melkein siis) ♥ Miten mä niin rakastankaan tätä mystistä vuodenaikaa, ainoo miinus on itikat, mutta nekin saa tapettuu. :D Nyt tietty kaikki ötökkäaktivistit - onks ees semmosia? - hyökkää mun kimppuun mutta anyways. Kai niitä ötököitä riittää pari tapettavakskin.

Aamulla oli päättärit, pääsin jopa yhdeksännelle luokalle keskiarvolla 8,63. :) Ihan tyytyväinen, mutta löysin paljon parannettavaakin. Ehkä pitäisi panostaa jatkossa pikkusen enemmän kouluun, ajattelin noin kyllä viimeksikin ja näin taas kävi. Aika kummasti meni kauheeta vauhtia ja mun kouluhommat, jotka yleensä siis jätän viimeseksi asiaksi päivässä, sitten vaan jäi. So sad... Juhlassa oli pari ihan mielenkiintoista esitystä - niin siis se kavereiden lauluosuus. :D Piikkusen kuiva tapahtuma eikä asiaa tietenkään auttanut yhtään, että piti olla yhdeksältä menossa jo kohti Tervakoskea siskopuolen lakittamisiin yms !! Pakko sanoa, että oli se ysien pitämä gaala paljon kivempi, vai johtuuko kenties siitä että se oli kesken koulupäivän..? Kuitenkin, siellä esitettiin Justimusfilmssin Rantaleijonia vähän uuteen tyyliin ja muutenkin viljeltiin enemmän huumoria.

Poimin vielä muutaman itseänii hauskuuttaneen artikkelin Iltasanomista vähän ajan sisällä.. :D Ei jessus mitä juttuja, mutta joo. Kaikista paras oli se, kun Moskovan kaupunki oli viljellyt jonnekkin pellolle kannabiskasvia vahingossa. Hahaha, kumminki tahallaan ! :''DD Tässä linkki artikkeliin.
Myös eräs, jossa 76-vuotias veti herneen nenään grillaamisesta.. Mikäs siinä jos tykkää.


Mutta hei, vakavempiin asioihin tästä. Nykyään on alettu uutisoimaan ja kiinnittään huomiota enemmän nuorten ulkonäköpaineisiin. So true, kyllä kai sitä nyt jokainen tahtoisi kaunis olla. Rajansa toki kaikella ja jokainen on kaunis omalla tavallaan. Olen itse hyvin pinnallinen ihminen, joten sinänsä olen väärä ihminen puhumaan tästä sisäisestä kauneudesta, mutta kyllä useimmat ihmiset on just kivoja ja muutaki kun vaan se ulkokuori, vai? Entä se eräskin lapsi, joka oli 8-vuotias ja sairastunut jo anoreksiaan eikä varsinaisesti tietänyt edes syytä sille? Mitä sinä uskot tapahtuneen? Itse oletan, että tytölle on joko koulussa tai julkisessa mediassa sanottu lihavaksi tai vastaavasti ihannoitu turhan paljon jotain julkisuuden henkilöitä. Pitää kuitenkin muistaa, että ne on kuvia, joita on muokattu 10000000 kertaa. Tuskinpa nyt niin moni julkkis oikeasti on tuolla jenkeissäkään laiha luonnostaan tai ruokavalion avulla. Eiköhän niissäkin poikkeuksetta ole takana leikkauksia ja vaarallisia diettejä.

Siispä kysymyksenä teille, onko tämä muka kaunista?!

Nimenomaan juuri tätä, ollaan syömättä ja meinataan että laihdutaan sillä. Ehkä sillä laihtuu, mutta aikamoinen shokki se on elimistölle eikä todellakaan terveellinen tapa. Jos laihtua haluaa, pitäisi tietääkseni syödä peräti 6 kertaa päivässä eikä saisi kertaakaan kokea nälän tunnetta, vai? Lisäksi aamupalan tulisi olla 17-55% päivän kaloreista. Hyi oikeasti tuo on jo karseen näköstä, kun ihminen kiduttaa itseään noin. Äkkiähän se laihduttaminen karkaa kontrollista ja se muuttuu salakavalasti anoreksiaksi ja lopulta ollaan ongelmissa. Great. (y)

Siispä: Kokemuksia kenelläkään lukijalla tai lukijan tutulla anoreksiasta tai vastaavasta?


Nanana, ja nyt hevosiin. ♥ Arvatkaapa koitinko hypyttää ihan mielenkiinnosta Tihurin puolisiskoa?! Kyllä vaan ja hienostihan se meni. Aivan yhtä lahjakkuus ei tuo ole kuin veljensä (sama emä siis), mutta kyllä tuollakin on muuvit hallussa. Ainakin se hyvin nostelee puomilla jalat ja asettelee askeleet. Kerta puomi meni muutaman yrityksen jälkeen hyvin, venytettiin hypyn pituutta asettamalla kaksi puomia ensin n. 10cm päähän toisistaan ja kasvattamalla väliä kokoajan. Aina onnistuneen hypyn jälkeen hevonen palkittiin. Siinä saatiin sitten jonkinlainen ravi-innarikin aikaan(?), kun Ertikka tuli ravilla puomeille. Olin aika varma, ettei ota niin "tiukkaan" väliin askelta mutta kyllä se sinne helposti mahtui. Kun pituus oli venytetty ns. äärimmilleen näin ensimmäisen kerran rajoissa alettiin korottamaan korkeutta. Aluksi ihan vain toiselta puolelta puomia ylös ja ylityksiä sitten tehtiin ehkä 20-30cm ristikko. Alussa oli muutama kolaus ja pudotus, mutta lopulta sekin alkoi sujua. Katsotaan mitä tästä vielä tulee!

Tykkään etenkin Wiiun (Ertikan) ravista. Se on lennokas ja näyttävä, mutta kuitenkin nopea. Ja hei! Lisäksi Förstikin innostui sitten pomppimaan palkkion perässä. Siltä saatiinkin jopa puhdas ristikon ylitys, josta olen aikalailla ylpeä - onhan sillä sentään jalka turvoksissa koko ajan. :) Ei se jalkaansa siis onnu tai mitään, neste häviää jos pitää yöllä sillä BOT'in Royaleita, mutta jos kerta herraa ei tunnu se haittaavan niin olkoon. Seura- ja terapiahevoseksihan se on tarkoitettukin. ;)

Ja ja olen kuvaillut aina kun sää on sallinut, woaa! :D Erityisesti kissoja, toisaalta ihmekkös tuo kun on tommoset linssiludet kyseessä. Käytiin alias Niilon kanssa tutustuun äitin kasvihuoneeseenkin, joka tässä pari viikkoa sitten koottiin yhdessä äidin kanssa. :)

 Ja loppuun vielä muutamat ihkut posetuskuvat lisää....

I like noo kaulalihakset ;) Saako lämppärille upeempia levossa?

  Ai niin, lykättiinhän me noille vielä loimetkin. Inkku on jo niin rutinoitunut loimitukseen, kun sillä on se kesäihottumakin mutta piskunen oli hitusen ihmeissään kun tungettiin ekaa kertaa ikinä sille loimi. Ei sitte löydetty taas yhtään huonompaa loimee sille kun Bucasin joku vanha saderupsaloimi - sekin ihan liian iso kuten kuvasta näkyy. Pukemisessa seisoi nätisti paikallaan, kaverin loimihan nyt toki vähän ihmetytti. Ehkä jopa enemmän kuin se oma. Pari kertaa nyppi tarrasta, tuosta edestä siis, mutta taisipa se alistua kohtaloonsa lopulta ja loimi oli päälläkin vielä tänään.

Sisälle ei hevosia voitu ottaa, vaikka kauheasti satoikin, kun sattui juuti siskopuolen ylioppilasjuhlat talliin. Niiden piti olla grillipartyt ulkona, mutta sään takia siirrettiin talliin. Heppaset ei ratkaisusta tainneet kovin tykätä, mutta kaikki selvisivät kunnialla ja ilman mitään haavereita. Niin elukat kun ihmisetkin! :)

Ollaan myös Inkun kanssa päästy kenties uusiin äfääreihin (kirjotetaaks se ees noin?). Siivotessani tarhoja, neiti heitti makuulteen ja toki olin kiusaukselle altis, joten sekaan vaan härnäämään sitä. Ensin rapsuttelin ja vähän paijasin muuten vaan. Lopulta uskaltauduin istumaan samalla tapaa hevosen päälle kuin niissä leffoissakin aina, eikä se sanonut mitään :D Katteli siinä vaan tyyliin: "Tuliko väsy?" Ehkä me vielä joskus se selkään nouseminen leffa-tyylillä saadaan toimiin! Ja pikkuneiti kun heitti jo aikaisemmin makuulteen, meninpä sitäkin härnäämään siinä ajan kuluksi. Eipä tuokaan mitään, toki nuorempana hieman siirtyessäni silittelemään selkää ja lautasia, alkoi pollekin jännittymään. Parempaa suoritusta en Ertikalta voinut odottaa, hevonen oli kuitenkin rento (sen mitä olin silittelemässä pään luona) ja pysyi makuultaan. Onhan se meillä nyt ollut vain 4 viikkoa yhteensä. :) Eli kaksi viikkoa syksyllä ennen pihattoa, ja nyt tässä toiset pari viikkoa ollut.

Kesälaitumen jälkeen sen olisi tarkoitus palata takaisin tänne vähän kasvamaan. Käydään myös varmaan sitten näyttelyssäkin, karva ei ihan ehtinyt kevääseen. Mutta opetuslista ennen treeniin lähtöä suoritettu (kerran kaikki ollut.. eheh): loimi, suitset, silat ;)