Tihurista aloitellaan. Kyseinen herra siis joutuu ruunaukseen, vaikka kuinka ollaan koitettu vaalia sen oriutta. Pomppii ihmeellisiä jänisloikkia karsinassa ja hösöttää, minä - juurikin minä, 14-vuotias ei niin voimakas tyttö - olen ainoa joka saattaa touhuta herran kanssa ilman täyttä riehuntaa ja olen lisäksi ainoa, jota herra tottelee. Peruuttaa minulla käskystä jne. mutta esimerkiksi heti kun äitini tarttuu naruun alkaa kaaos. Samalla hevonen rauhoittuu heti, kun minä tartun takaisin naruun. Että näin.
No mutta eipä siitä enempää, taitaakin tulla muuten lyhyt postaus... :D Noo spammaan kuvia talvelta alas sitten vaikka. Ja niin, olen nyt ahkerasti ja vähemmän ahkerasti kuvaillut pitkin talvea, mutta otokset eivät ole ihan olleet onnistuakseen. Kyllä tämä tästä. Kipeänä olen (taas), joten veikkaanpa että hiljaista tulee olemaan jos ei muuta.
Se on toisinaan aika ninja... :'DD Noo, keikkuhan se yks päivä toisen oven päälläkin tyytyväisenä.. |
Kattokaapa sen häntää.. :D |
Ja sen ninjailu jatkui näin, muutaman metrin korkeudessa karsinoitten päällähän on se täydellinen kohta alkaa jahtaamaan häntäänsä... </3 |
sul on hieno ja kiva blogi, mut toi tausta ei oikein sovi :D siis meinaan tota sinistä taustaa jos on lumihiutaleita :D
VastaaPoistaKiitos! Njoo, en enää oikein itsekkään tiedä tykätäkkö vai vihata...
Poista