Uusi jumala kenties...?

Siis mitä?! Tässä on nyt iiiso muutos tapahtunut tallissa. Kokoajan on semmonen fiilis, että jee! Meillä on uusi hevonen - muttei sentään. Kyllä se on ihan Inkku, joka tallin vaikeimpana tapauksenakin tunnettu. Kuten sanoin, muutos on huima. .___.

Ennen: Inkku ei kunnioittanut yhtään ihmistä, myönnän sen osikseen meidänkin syyksemme, mutta väitän että ei se ollut sitten kuitenkaan pelkästään meidän syy. Hevonen tuli 3 voltilla sisään tai vaihtoehtoisesti ihminen vain oli kärpäsenä narun perässä vailla mitään kontrollia. :) Karsinakäytös oli kauheaa, hevonen kääntyi loppuen lopuksi siihen, että luimi vain ja no.. Eipä tuo tuon enempää kaipaakkaan esittelyä. :D Ainiin, hevone myös muisti peruasiat ja kaikki - peruutti käskystä jos oli sillä tuulella ja tiedettiin että se tasan varmaan osaa kaikki asiat mitä siltä pyydettiinkin.

Tähän edettiin siis pitkän ajan tuotoksena, hevonen ei muuttunut kovin äkillisesti - vuodessa. Muutos oli silti huomattavissa.

 



Ah toi lanka, no en jaksanu..


Nyt: Olemme aloittaneet hormoonilääkityksen hyvin tuloksin. Lääkitys aloitettiin kaksi viikkoa sitten ja muutokset ovat huimat! Hevonen seisoo käytävällä paikallaan vailla minkäänlaista tarvetta mennä ympäriinsä tallissa, edes oripoika ei jaksa kiinnostaa (ihan kuin se olisi koskaan kyllä kiinnostanutkaan..), hevonen tulee löysällä narulla sisälle kuten sen kuuluisikin ja toimii täysin unelmasti!

Kaiken kruunasi se, että tänään olin ehkä hieman skeptinen sen suhteen miten hevonen käyttäytyisi kaviota nostettaessa. Joten, kokeiltiin ja nosti kun edes kosketin vuohista. Olin aivan varma, että hevosen jalka singahtaisi siitä suoraa eteen ja siihe malliin - mutta ei! Olen ylpeä... :D Sietääkin, kun miettii millainen muutos kahdessa viikossa.

Lisäksi minulla on kyllä muutakin kerrottavaa mutta säästettäköön se huomiselle, teen extra pitkän postauksen tallista vihdoin!!