tiistai 16. lokakuuta 2012

The E.N.D

Tuota joo. Vähän ennen puolta päivää lähdin ajelemaan kohti Riihimäkeä. Skootterillapa hyvinkin, tällä kertaa olin sentään pukeutunut alle +5 asteen lämpötilaan, mutta yllätti tämä syksy kerrankin positiivisesti ja tarjosi minulle sadekuuroja ja +8 astetta..... Matkaa ystävälleni, Annalle, on noin 40km, mutta se taittui näpsäkästi alle 45min. :) Vastassa Annan lisäksi oli kaksi iloista koiraa, 3v Bordercollie sekä 9-vuotias Cairninterrieri. Päätettiin lähes heti lähteä ulos säätämään niiden kanssa. Asiastahan on kuvamateriaaliakin...... :DD Pikkuisen on raukoilla pitkät piuhat, sillä joitain asioita saatiin hinkata miljoonaan kertaan (vaikka ne ne osaavatkin) ja siltikään ei meinannut onnistua..




Innostuttiin me lopulta leipomaan piirakkaakin. Reseptin otsikko oli joku yrttinen tomaattipiirakka, mutta kyllä se kummasti vaan enemmän sipulipiirakkaa höystettynä parilla hassulla tomaatilla oli. Aateltiin, että säädettäis reseptiin vähän mukaan porkkanaa ja paprikaa + tonnikalaa.. Tiiä mitä siitäki tulee ;)


Wellalla on omaperäinen kerjäystapa, änkee pään syliin ja katselee....

Lähdin siinä sitten joskus kuuden maissa ajelemaan takaisin kotio, oikeastaan käväisin tallin kautta, sillä Försti on tällä hetkellä täysin yksin. Kaveria sille ei olla vielä mietitty ja äitillä taitaa mennä hermot minun utelimisieni kanssa.. No jaa, ainakin on nyt aikaa keskittyä täysin Förstiin hetken aikaa ja voi tehdä jonkin verran muutoksia parempaan suuntaan sekä vaihtaa jossain asioissa vähän tyyliä. Toisaalta olishan se kiva saada siihen se kaveri hemmetin nopiaa, kun on hevonenkin kuitenkin laumaeläin ja sen vähintäänkin pitäisi kuulla edes toisen lajitoverinsa. Onneksi pääsin vielä suhteellisen valosaan aikaan tallille, sillä Tervakoski-Turenki väliltä vanha kolmostie on aivan kauheassa kunnossa - ainakin sieltä pientareelta missä sillä skootterilla kuuluisi ajaa. Pimeässä on muuten ihan ok ajaa, etenkin kun muutenkin tykkään kauheasti ajaa tuolla skopalla.



Ja voi kauhea..... Kun tallille lopulta saavuin, oli Försti siellä ihan tötteröllä venaamassa, että hinaisin koppia ja kaveri tulisi takaisin. No, siivosin nopeaa sen karsinan ja otin raukan sisään. Yleensä se tulee portille vastaan, mutta tällä kertaa jouduin hakemaan muutaman metrin päästä. En tiedä johtuuko se siitä, että kaveri lähti vai todennäköisemmästä, eli sähköt olivat päällä tullessani. Herra oli ilmeisesti meinannut, että kaveri oli päässyt aikaisemmin sisään ja toinen jätetty kylmästi ulos venaamaan. Pahin shokki taisi olla, kun talli olikin tyhjä eikä kukaan vastannut papparaisen huutoihin. Yleensä en herkisty tälläisistä, mutta jotenkin se vain huusi siinä niin sydämen särkevällä äänellä. Heitin heiniä vähän, koska varsinainen ruoka-aikakaan ei vielä ollut. Yleensähän hevonen ei syö jos se on stressaantunut tms, mutta kyllä näytti tälle huutosakin johtajalle maistuvan oikein hyvin, vaikka olikin vähän katkonaisempi tyyli kuin normaalisti. Vähänkään jos kuului ulkoa autoa muistuttavaa ääntä, kääntyi Försti välittömästi korvat tötteröllä katsomaan. Ei se sentään paikaltaan liikahtanut, mutta kyllä se pää sillä toisinaan viuhtoi edes takaisin. Lopulta taisi herra hokata, että kaveri lähtikin vähän pidemmälle lenkille ja tyytyi se enää lopettamaan pureskelun ääniä kuuluessa.

Tietääkseni Försti ei ole koskaan joutunut olemaan yksin, tai tiedä onko Ruotsissa joutunut, mutta epäilen vahvasti ettei tosiaankaan. Kyllähän se siihenkin ajan myötä tottuisi, mutta ei se ole hevosen elämää olla yksin vailla laumaa niin, että ihminen, koira ja pari hassua kissaa toisivat päivän kontaktit. Kilpaillakaan kun ei Förstillä voi, jalat sen verran paskana kuitenkin ettei varsinaista treenausta taitaisi kestää - tai sitten se on se pääkoppa joka ei anna periksi. Anyways, eiköhän siihen joku nyt löydy.


Lisäksi huomenna on ensimmäinen Leksailu-kerta ! :) Saa nähdä miten menee. Loppuun vielä tuttu kuvapläjäys !



Heillä on myös ihan jees tukkajumala-lämppäri ;) Kelpais









Wella on vähän fanaattinen pallojen suhteen.... 







Tiedetään, kesti ikuisuus kirjoittaa tätäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti