Olin jo aikoja sitten sopinut Jennan kanssa maastoilemisesta ja tänään ensilumen sadettua maahan koitti tämä hetki. Reissu meni mukavasti aika leppoisin ja "luonnonmukaisin" välinein. Suitset oli, ilman kuolaimia tosin. Ratsatusvyö (josta ei vieläkään kuvaa, anteeksi!) ja pintelit tukemassa herran jalkoja - vaikka aika hyvin se jalkoihinsa katseleekin. Käveltiin joku tunnin lenkki, ehkä jopa pidempikin. Itseasiassa reissu oli aika rentouttava, vaikka itse kävelinkin rinnalla / edellä koko matkan. Muutamaan kertaan piti herran olla pörheänä, lähinnä vain kodan kohdalla. Onhan se kieltämättä vaarallinen ja pelottava ohitettava! Onneksi siitäkin selvittiin ilman mitään suurempia äkkilähtöjä kohti etelää.. :D
Se oli aika söpö, sillä seurasi perässäni, kun tuli vesilättäköjä tms. Se seuraa vaikka umpi metsään, kokeiltiin sitäkin tänään. Puksuttaa se eteenpäinkin ihan komeasti, mutta voivoi. Pakollinen ihkutus tänne.... ♥
Tästä lähtee valehtelematta todella hyvät maastot, en ole itsekään ihan perillä minne kaikkialle metsää pitkin pääsen, mutta jo tämän lenkin aikana tuli liian monta houkuttavaa polkua vastaan. Voit oikeastaan mihin vaan lähteä, niin tulee paaaaljon kaikkia kivoja paikkoja ja hienoja maisemia vastaan. Ainakin uskoisin, en ole ehtinyt toistaiseksi kiertelemään niitä niin kovin vielä. Ehkä me vielä joku päivä
 |
| Sori kaunis sensuuri, koneella (äidin siis) ainoastaan paintti... Försti koetti itsekseen maastoutua ja opetteli samalla puskaponin tehtäviä. Paikallaan ei meinattu pysyä mitenkään, korvat sen jo kertovat! |
Palaillaanpa asiaan jälleen, aikamoinen pikapostaus. Huomenna I'll try something special !
Sulle olisi post-it tunnustus eli jos kiinnostaa niin käy ihmeessä kurkkaamassa :)
VastaaPoistaTuntsarin toilailuja